Turvallisuus on välittämistä ja lupaus huolenpidosta
Arkiaamuna viedessäni lapsen päiväkotiin oletan, että hoitajat lupaavat pitää hänestä huolta ja palauttaa hänet illansuussa samassa kunnossa kuin aamulla tuodessa. Samoin minäkin lupaan lapselle päiväkodin oven raosta: ”Nähdään illalla.” Lapseni olettaa minun palaavan töistä samassa kunnossa. Olen luvannut hänelle pitää huolta itsestäni. Käytän turvavyötä autoillessa ja laitan suojalasit päähäni työmaalla, jotta olisin lupaukseni mittainen mies.
Turvallisuusviikonkin jälkeen on turvallista elämää. Viime viikolla nostettiin esiin monia tärkeitä työturvallisuuteen liittyviä asioita. Esimerkiksi telinetorstaina kiinnitettiin erityistä huomiota putoamisvaaraan, joka liittyy työskentelyyn muun muassa työtasoilla, työtelineillä, tikkailla ja henkilönostimissa. On tärkeää, että meillä on tällaisia teemaviikkoja ja teemapäiviä, jolloin tehostetusti hoidetaan jotakin turvallisuusasiaa kuntoon, mutta tosiasiassahan jokainen päivä on turvallisuuspäivä.
Nyt kun kevät kukertaa, ihmiset mönkivät talvikoloistaan ja alkavat suunnitella kesän tapahtumia. On mukava tehdä nojatuolimatkoja ja suunnitella läheisten kanssa, kuinka vapaa-aikaa kesällä vietämme: retki Linnanmäelle, viikonloppu kalassa Nauvossa poikien kanssa, prätkällä Pielisen ympäri. Nämä kaikki perustuvat oletukseen, että palaamme joka päivä töistä kotiin siinä kunnossa, jossa sinne lähdimme. Se oletus ei toteudu, mikäli emme ennakoi tapaturman mahdollisuutta huomioimalla työssä olevat vaarat päivittäin. Se tarkoittaa myös sitä, että emme hyväksy riskinottoa omassa tai muiden työssä.
Meidän jokaisen on tärkeä säännöllisesti kysyä itseltämme, mitä riskejä työssä piilee. Siinä vaiheessa, kun tunnistamme riskejä päivittäisessä työssämme ja arjessa, voimme tehdä toimenpiteitä niiden hallitsemiseksi. Työmaaolosuhteissa riskit muuttuvat viikoittain tai jopa useammin. Riskien tunnistamista on myös se, ettei juhannusaattona muutaman neuvoa-antavan jälkeen lähdetä sepalus auki veneilemään, vaan pysytään tukevasti rannalla.
Jotta voisimme nauttia vapaa-ajastamme meille tärkeiden ihmisten kanssa, meidän pitää suhtautua turvallisuuteen tunteella – turvallisuus on välittämistä. Huomautetaan kaverille ystävällisesti suojalasien vaihtamisesta naarmuttomampiin. Kysytään työparilta, ovatko valjaat asiallisesti selkäpuolelta. Kerrotaan ympärillä työskenteleville, että suunnitelmissa on seuraavaksi katkaista alumiinikiskoa sirkkelillä, joten kuulosuojaimet kannattaa laittaa päähän.
Pidetään turvallisuus ykkösenä agendalla, siten olemme lupaustemme mittaisia miehiä ja naisia. Näin voimme viettää nautinnollista kesää.
Kirjoittaja on Aren turvallisuuspäällikkö, jonka mielestä grillaaminen kesäillassa on mukavinta ilman kainalosauvoja.
