Internet of Building Automation
Mediassa puhutaan IoT-laitteista ja niiden tuomista mahdollisuuksista sekä hyödystä ja haitoista. Jos kansalaisilta kysyttäisiin mitä sana tarkoittaa, niin heille se olisi esimerkiksi kahvinkeitin, mikro tai televisio, joka on liitetty kodin verkkoreitittimen kautta maailmanlaajuiseen ”näkymättömään” laitteet yhdistävään verkkoon.
Myös sana Big Data vilisee mediassa säännöllisesti. Puhutaan siitä, kuka tietoa osaa parhaiten hallita ja hyödyntää, tulee valtaamaan markkinat alasta riippumatta. Käsitteitä on ilmassa paljon, mutta yhdistävä tekijä usein unohtuu keskusteluista. Kiinteistöalalla tuon yhdistävä tekijä olisi luontevasti rakennusautomaatiojärjestelmä, johon perinteisesti nivoutuu kiinteistöjen LVIS-järjestelmien toiminnan seuranta ja osittainen hallinta. Käsite on nykyään laajentunut kattamaan lähes kaikkien taloteknisten järjestelmien automatisoinnin, mutta matkaa on tähän käytännön tasolla vielä maileja.
Rakennuksien IoT-järjestelmät tarvitsevat yhdistävän tekijän
Internet of Building eli IoB tarkoittaa rakennusten, tässä tapauksessa isompien julkisten tai kaupallisten kiinteistöjen verkottamista kokonaisuudeksi älykkään teknologian avulla. Samat lainalaisuuden pätevät kuitenkin myös asuinrakennuksissa.
Kiinteistöihin sisältyy paljon erinäisiä laitteistoja (Things). On ilmastointia, jäähdytystä, lämmitystä, valaistusta, antureita, palo-, murto-, rikos- turvavalo- ja äänentoisto- järjestelmiä, keittiölaitteita ja niihin liitettyjä UV-rasvanpoistolaitteistoja, huonekohtaisia olosuhdesäätölaitteita, oviverho- ja puhallinkonvektoreita sekä paljon muitakin järjestelmiä/laitteita, joista jokaisella on oma, sille ohjelmoitu tehtävä.
Tämä tuo suuren haasteen kiinteistöä huoltavalle huoltoyhtiölle, jonka pitäisi tietää miten laitteistot toimivat, sekä tietää mistä järjestelmästä laitetta operoidaan ja mahdollisesti käydä aina jokaisen laitteen luona erikseen tarkistamassa sen toiminta. Jotta voidaan puhua aidosti älykkäästä kiinteistöstä, tulisi nämä laitteistot tulisi saada linkitettyä keskenään yhden yhteisen kanavan kautta.
Rakennusautomaatiojärjestelmien IoT-valmius
Yksi tulevaisuuden ratkaisu on yksittäisten IoT-laitteistojen liittäminen internetin kautta samaan tietokantaan rakennusautomaatiota hyödyntäen. Tämä mahdollistaisi sen, että laitteistot kommunikoisivat toistensa kanssa, loisivat hälytyksiä mahdollisesta vikaantumisesta, pystyisivät tekemään päätelmiä ja ratkaisuja itsenäisesti käsillä olevien tilanteiden perusteella, hallinnoimaan ja mittaamaan energian käyttöä sekä saavuttamaan näin energian säästöä. Kiinteistöautomaatiosta saatavalla datalla voidaan tulevaisuudessa siirtyä aikataulutetuista huolloista ennakoivaan ja tarpeenmukaiseen toimintaan, luoda uusia näkökulmia työnohjaukseen sekä optimoida resursseja.
Perinteinen rakennusautomaatiojärjestelmä on suunniteltu itsenäiseksi järjestelmäksi, jota käytetään erillisen valvomo pc:n tai internetin kautta. Nykyiset järjestelmät ja laitteet alkavat kuitenkin hiljalleen olla avoimempia rajapinnoiltaan ja mahdollistavat täten enemmän yhdisteltävyyttä. Järjestelmien luotettavuutta lisää myös se, että niiden äly on hajautettu järjestelmän eri tasoille ja laitteille. Vikatilanteissa toiminta ei näin ollen halvaannu täysin, vaikka jokin osa tai osien välinen tiedonsiirto vikaantuisi.
Yksi järjestelmävaihtoehto on Aren Arena -palvelu. Palvelu mahdollistaa eri rajapintojen sekä toimintojen liittämisen palveluun. Esimerkiksi RAU-järjestelmä on liitetty BACnet-protokollan kautta ja Lora-antureiden liitos REST-rajapinnan kautta. Järjestelmä mahdollistaa myös kiinteistön energiankulutusten seurannan ja raportoinnin. Arena on askel kohti rakennusautomaation IoT:ta. Palvelu, jota kehitämme jatkuvasti vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.
Kirjoittaja on Aren automaatio-asiantuntija.