Paloilmoitinjärjestelmä ja siihen integroidut turva- ja sammutusjärjestelmät parantavat merkittävästi kiinteistön turvallisuutta: palon nopea havaitseminen, automaattinen sammutus sekä ohjattu evakuointi antavat ihmisille aikaa pelastautua. Rakennuspalo käy kalliiksi, vaikka henkilövahingoilta vältyttäisiin. Pelastusopiston tilastoinnin mukaan paloilmoitinjärjestelmän arvioidaan ehkäisevän vuosittain noin 16 miljoonan euron vahingot. Paloilmoitinjärjestelmien toimintavarmuus ei ole itsestään selvä asia. Huolimatta siitä, että pelastuslaki velvoittaa varmistamaan järjestelmien

Keväällä 2018 Ruotsin Upplands Vassbyssa sijaitsevassa konesalissa tapahtui käyttökatkos, jonka seurauksena muun muassa Nasdag Nordicin arvopaperipörssi oli Pohjoismaissa kiinni lähes viisi tuntia. Katkon aiheutti inerttikaasusammutusjärjestelmä, joka lauetessaan rikkoi palvelimien kovalevyjä. Herkkiä laitteita ja tärkeää dataa sisältävät konesalit on usein suojattu kaasusammutusjärjestelmillä. Vaikka Ruotsin tapauksesta on jo aikaa, on se hyvä osoitus huolellisen suunnittelun ja riskikartoituksen

Työn luonteen muuttuminen, vaatimukset tilankäytön tehostamiselle ja entistä ekologisimmille kiinteistöille ovat tekijöitä, joiden pohjalta yhä useampi kiinteistönomistaja pohtii toimitilojensa kehittämistä. Vaikka kustannussäästöjen tavoittelu on usein ajurina hankkeiden aloittamiselle, on kasvavana trendinä myös kilpailuedun hakeminen käyttäjälähtöisten tilojen kautta. Käyttäjien osallistaminen hankkeiden suunnitteluun on kasvanut merkittävästi. Arkkitehdin ja suunnittelijan tukena on entistä useammin käyttäjistä muodostuva yhteisö, joilla

Perinteinen rakennusala, jossa sana ”asiakas” on korvattu tilaajalla tai vastapuolella, on tullut tiensä päähän. Voittajia ovat yritykset, jotka pystyvät paitsi kuuntelemaan asiakasta herkällä korvalla myös tarkastelemaan omia rakenteitaan ja toimintojaan kriittisesti. Vuoden 2018 alussa aloitimme Arella uuden strategiakauden, jonka keskiöön asetettiin tavoite tuottaa asiakkaillemme markkinoiden parasta palvelua. Tavoitteen saavuttaaksemme mursimme yrityksemme sisälle syntyneet siilot kahden

Äänievakuointijärjestelmän tarpeellisuus herättää ajoittain keskustelua kiinteistöön liittyvässä päätöksenteossa. Järjestelmän hankkiminen on vapaaehtoista, eikä sille ole asetettu viranomaistaholta vaatimuksia edes suurille väkijoukoille suunnatuissa tiloissa. Iso osa kiinteistöjen omistajista on kuitenkin lähtenyt edistämään turvallisuutta, hankkimalla paloilmoitinjärjestelmään liitetyn tai erillisen äänievakuointijärjestelmän.   Tässä kirjoituksessa haluan nostaa esiin muutamia asioita, jotka puoltavat järjestelmän hankintaa. Samalla kerron, miten turvallisuuden ohella

Uusi Hyvä Sisäilma -suositus sekä kuntien sisäilmaverkoston laatima julkisia palvelurakennuksia koskeva ilmanvaihdon yleisohje jakavat mielipiteitä ja moni on kovin huolissaan aiheesta. Ymmärrän huolen, sillä valtamedian uutisointi on ollut melko yksipuolista ja tarjonnut aiheesta hyvin kapean kuvan. Huolta on lisännyt se, että ilmanvaihdon käyttöön liittyy myös monia virheellisiä käsityksiä ja suoranaisia myyttejä, joihin liittyen ohjeen perustelumuistosta

Ilmanvaihdon käyttötavat – eli miten ilmanvaihtoa ja sen tehotasoja käytetään eri vuorokauden aikoina – ovat viimeaikoina askarruttaneet monia tahoja. Koulukuntia ja mielipiteitä löytyy monenlaisia, mutta harvemmin käyttötavan valinta on perustunut tutkittuun tai mitattuun tietoon. Asia on todennäköisesti johtunut siitä, että aiheesta on ollut yllättävän vähän kokonaisvaltaisia tutkimuksia, suosituksia tai ohjeistuksia.   Pyrin tässä kirjoituksessa tuomaan

Suurten yritysten energiakatselmukset tulivat pakolliseksi vuonna 2015. Neljän vuoden uusimissyklin myötä ne ovat yritysten ohjelmassa jälleen tänä vuonna. Jos konsernin tai yrityksen yhteenlaskettu henkilömäärä on yli 250 tai liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja tase yli 43 miljoonaa euroa, se katsotaan suureksi yritykseksi. Pakolliset katselmukset saattoivat tuoreeltaan tuntua vain uudelta rattaalta byrokratiakoneistossa, mutta nyt

Ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden määräaikaishuollot eivät helmikuun pakkasissa ole välttämättä ensimmäisenä mielessä. Kiinteistöstä vastaavan kannattaa kuitenkin hyvissä ajoin valmistautua lähestyvään jäähdytyskauteen. Jos huoltoja lähdetään kiireessä kilpailuttamaan ja toteuttamaan, jää niukasti aikaa tehdä korjauksia, jos vuotoja tai vikoja havaitaan huollon yhteydessä. Jäähdytyslaitteet, jotka toimivat ympäri vuoden kannattaa huollattaa viileämpinä vuodenaikoina, etteivät nämä huollot jää kevään ja kesän ruuhkasumaan.

Varavoima turvaa kriittiset toiminnot Varavoimajärjestelmä hankitaan kriittisten kuormien suojaamiseksi joko omaehtoisesti tai viranomaisvaatimusten velvoittamana. Ihannetapauksessa varavoimatarpeet ovat esillä jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, jolloin pystytään huomioimaan rakennustekniset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset. Hankinta onnistuu kuitenkin hyvin myös jälkikäteen, kunhan tärkeisiin asioihin kiinnitetään huomiota.    Riippumaton ja itsenäinen varavoimajärjestelmä Varavoiman suunnittelussa hyvä nyrkkisääntö on, että sen tulisi olla täysin